how to be single - osa 2

Lue ensimmäinen osa täältä.

anifrei-graffiti2
anifrei-panu

kuvat: Panu Kosonen / IG

4. Kehitä itseäsi

Sinkkuus on saanut minut jotenkin oikeasti sisäistämään että voin vaikuttaa täysin siihen, millainen olen. Minä, eikä kukaan muu. Mikään ei määrittele minua – ei työ, koulu, kaveripiiri eikä etenkään parisuhde (ainakaan enää!). Miksen käytä tätä sinkkuaikaa siihen, että panostan itseeni ja kehitän itseäni kaikilla elämän osa-alueilla? Yksi mielestäni parhaimmista sanonnoista kuuluu näin:

''Invest in yourself to the point that it makes someone else want to invest in you.''

Älkää vetäkö johtopäätöksiä, kyse ei tietenkään ole rahasta. Tai no, periaatteessa siitäkin. Mutta pointti on tämä: kun panostat itseesi ja kehität omia taitojasi, se taatusti huomataan. Käy kielikursseilla, joogatunneilla, aloita uusi harrastus, tee jotain, mitä et ole ennen tehnyt - vain taivas on rajana.

anifrei-graffiti3
anifrei-graffitiwall

5. Rakasta

Rehellisesti sanottuna, mua oikein puistattaa että jotkut ajattelevat rakkautta pelkästään romanttisena rakkautena. Rakkaus on niin paljon enemmän kuin pelkkä parisuhde! Tiedättekö sen tunteen kun katsoo jotain ja meinaa pakahtua rakkaudesta ja onnesta? Sellainen tunne tulee mulle joka kerta kun katson pientä kummityttöäni, vanhempiani, siskoani ja hänen miestään, kun leikin Fian kanssa, kun istun kavereiden kanssa kahvilla ja yhtäkkiä tajuan, että oon ihan älyttömän onnekas kun mulla on nää tyypit mun ympärillä... Muista, että vaikka olet sinkku, et elä rakkauden puutteessa. Muista, että ympärilläsi on paljon rakastavia ihmisiä, joiden puoleen voi aina kääntyä. 

anifrei-graffiti
 
Until you get comfortable with being alone, you’ll never know if you’re choosing someone out of love or loneliness.

6. Malta odottaa

Pidän itseäni todella hellyyden- ja huomionkipeänä ihmisenä. Sinkkuna on siis välillä hankalaa, kun ei voi käpertyä rakkaan kainaloon heti kun siltä tuntuu eikä kukaan ole välttämättä heti halimassa jos tulee paha mieli. Välillä on ollut tilanteita, kun olen ryhtynyt suhteeseen vain sen takia, että kaipasin sitä huomiota ja läheisyyttä, eikä sen takia että aidosti välitin. Hävettää kamalasti, mutta virheistä oppii! Eli vinkkini on tämä: älä ikinä IKINÄ hyppää suhteeseen jos jokin näistä on syynä (tai edes osasyynä): 

- et osaa olla sinkku ja sua ahdistaa ajatus, ettet ole parisuhteessa

- kaipaat vain huomiota ja seuraa

- kaipaat vain hellyyttä ja seksiä 

- et aidosti välitä nimenomaan siitä henkilöstä, vaan koko idea seurustelusta kuulostaa niiiin ihanalta

- haluat tehdä kaikkia kivoja parisuhdejuttuja, joihin olet tottunut

Toistan, jos päällimmäinen syy ei ole se, että haluat viettää aikaa juuri sen henkilön kanssa ja välität hänestä - älä ryhdy suhteeseen. Huijaat molempia ja jompaa kumpaa loppujen lopuksi sattuu.

Malta siis odottaa ''sitä oikeaa''. En kyllä itsekään tiedä uskonko siihen oikeaan, mutta lupaan tän: kun vastaan tulee sopiva henkilö niin kaikki palaset tosiaan loksahtavat paikoilleen. Tajuat heti, että tämän tyypin kanssa haluat viettää aikaa. Älä siis tyydy vähempään. 

Kuvat:  PANU KOSONEN / IG

Huomenna alkaa pitkään odotettu viikonloppu, joka on täynnä kivoja tapahtumia! Niistä lisää myöhemmin. Seuratkaa mua Instagramissa niin saatte pian tietää mistä on kyse! ;)

how to be single - osa 1

anifrei-happy

Mietin pitkään, onko blogini saanut sellaisen ''syöpäblogi''-leiman. Tiiättekö, kun puhuu jonkun blogista ja tulee heti ensimmäisenä jokin assosiaatio mieleen. ''Ai tää oli tää vauvablogi ja tää oli tällanen matkailublogi, ja tää Anin blogihan on tällanen syöpäblogi.''

Oli miten oli, en halua että blogistani huokuu ns. syöpäviba. Vaikka syöpä oli (ja edelleen onkin) aika iso osa mua ja mun menneisyyttä, tähän mun vauhdikkaaseen elämään mahtuu myös paaljon paljon muuta. 

Tämä aihe on kuitenkin sellainen, josta en ole liiemmin kirjoitellut. Olen pitänyt melkein kaikki ajatukseni tästä visusti pääni sisällä ja avautunut ainoastaan luotettaville ystävilleni kahvitteluhetkien merkeissä. Mutta nyt tuntuu oikealta kirjoittaa tästä ja jospa tästä olisi jotain hyötyä jollekin, joka on kamppaillut samanlaisten ajatusten kanssa kun minä.

Eli siis, miten sitä oikein voi nauttia elämästä heti eron jälkeen?

Kun erosimme reilu vuosi sitten, luulin ettei siitä erosta pääse yli. Ei millään. Tuntui pahalta, sattui rintaan, oli tyhjä ja yksinäinen olo. Vaikka erosimme kavereina ja päätös oli molempien mielestä oikea, olin hukassa. En tiennyt miten olla ja miten elää yksin. Siis ihan YKSIN. Hui.

Nyt minulla on jo reilun vuoden ollut sinkkustatus ja voin ylpeänä kertoa omat vinkit siihen, miten pääsisi nauttimaan ihanasta sinkkuudesta mahdollisimman pian eron jälkeen. (Vaikka hiton vaikealta se aluksi tuntuukin.)

anifrei-1

1. Omat rutiinit

Kun yhtäkkiä arjestasi katoaa ihminen, jonka kanssa olet jakanut kaiken, katoaa myös osa sua... tavallaan. Tai no, siltä ainakin tuntuu. Yhteiset leffaillat, yhteiset lenkit, aamuhetket, lempisarjan katselut ja vanhemmilla vierailut sunnuntaisin - yhdessä tekeminen katoaa kuin tuhka tuuleen. Ja kun yhteiset rutiinit loppuvat, on rakennettava omat. Mieti, mikä SINUSTA on i-ha-naa, ja tee sitä.

Minulle tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi hitaat aamut viikonloppuisin. Teen aina ihanan aamupalan, laitan lempimusiikkia soimaan, venyttelen samalla kun keitän kahvia ja laulan munakkaan paistuessa (eikä kukaan ole valittamassa kauniista lauluäänestäni). Sunnuntaisin käyn siskon luona moikkaamassa kummityttöä. Vapaina iltoina saatan hengailla kotona alasti, vaan siksi kun huvittaa. Eikä kukaan ole edelleenkään sanomassa mitä mun pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Omat rutiinit ja tavat ovat jees.

2. Kirjoita ylös

...kaikki sinkkuuden hyvät puolet. Aluksi tämä on vaikeaa, koska itsesäälissä velloessa ei vain halua nähdä niitä hyviä asioita. Mutta yritä edes. Mitkä asiat ärsyttivät toisessa? Mistä riitelitte? Kuinka usein jouduit toisen takia tekemään sellaisia asioita, joista et välttämättä hirveästi tykännyt? Enää ei tarvitse uhrautua, väitellä eikä riidellä. Yritä suhtautua asiaan positiivisin mielin ja pyydä vaikka ystäviltä apua, jos et millään löydä itse niitä suhteen huonoja puolia.

3. Käy treffeillä

...ja PALJON! Tietysti siihen ei heti pysty. Minä en ainakaan. Mutta menee aikaa ja yhtäkkiä huomaat, että maailma on täynnä muitakin miehiä (tai naisia). Deittailussa ei ole mitään pahaa, päinvastoin - se on oiva tapa tutustua uusiin ihmisiin ja huomata, että muutkin ovat sinusta kiinnostuneita etkä vietä loppuelämääsi yksin, lemmikkien ympäröimänä. (Believe me, i know – tällaiset ajatukset pyörivät miltei jokaisen vastaeronneen päässä.) 

Psst! Älä kuitenkaan lähde metsästämään heti ''sitä oikeaa''. Vietä mieluummin vain rentoa aikaa uusien tuttavuuksien seurassa ilman mitään odotuksia.

Huh, tuli niin paljon tekstiä, että on pakko lopettaa tähän! Palataan myöhemmin jatko-osan merkeissä.

Hejdå! x

anifrei-3
anifrei-2

extraordinary life

Mietin useasti kuinka outo ja kiehtova ihmismieli on. Kuinka voimakkaasti jokin tietty asia voi vaikuttaa omaan ajatusmaailmaan ja kuinka elämää järisyttävä kokemus voi jäädä monien vuosienkin päästä kummittelemaan mielessä.

Olen ennenkin puhunut näistä ihme ''kohtauksistani'' - yhtäkkiä iskee todella surullinen, mutta samalla äärettömän kiitollinen ja onnellinen tunne. Kun kaikki palaset loksahtavat paikoilleen ja tajuaa, kuinka kiitollinen sitä on kaikesta.

Tänään kävelin kauniita Espanjan katuja pitkin. Meidän tämän hetkinen loma-asunto sijaitsee ihan meren rannalla, mikä on mielestäni ihan luksusta. Iltakävelyn päätteeksi päätin mennä rannalle. Siellä ei ollut ketään, ei ainuttakaan sielua. Oli hiljaista ja pimeää. Potkin sandaalit jaloistani, nappasin ne käteen ja kävelin paljoin jaloin eteenpäin. Lämpimät ja lempeät aallot kastelivat varpaitani. Meren ja havupuiden tuoksu rauhoitti ja sai hymyn huulilleni. Katsoin eteeni, enkä nähnyt mitään. Meri oli rauhallinen, pimeä ja ääretön. Katsoin taivaalle, joka oli tähtiä täynnä ja tuttu tunne palasi vatsanpohjaan, jonka jälkeen valtasi minut kokonaan ja sai silmäni kostumaan. ''Hitto, että on ihanaa elää.''

En tiedä, iskeekö nämä fiilikset jokaiselle, joka on joskus käynyt läpi elämässään vakavan sairauden tai muun mullistavan asian. En tiedä, olenko aina ollut tällainen fiilistelijä ja herkkis. Mutta olen kiitollinen, että välillä pysähdyn miettimään tätä ihmeellistä, eikä missään nimessä itsestään selvää, elämää.

Kiitos, että saan olla täällä, uida meressä, nauttia auringonlaskuista, viettää aikaa perheeni kanssa, nauraa sangiahöyryissä ja tanssia espanjalaisen musiikin tahtiin. Kiitos, että saan kokea tämän kaiken. Kiitos, että saan elää.

Tämä postaus on taas tällaista Ani-hömppää ja elämän fiilistelyä. Toivottavasti ei tule ihan vielä korvista ulos, hah!

Life is amazing. And then it’s awful. And then it’s amazing again. And in between the amazing and the awful its ordinary and routine. So breathe the amazing, hold on through the awful, and relax and exhale during the ordinary. That’s just living heartbreaking, soul-healing, amazing, awful, ordinary life. And it’s breathtakingly beautiful.
 

paras kesä ikinä

pool

Tästä kesästä tuli vahingossa elämäni paras kesä. Ja nimenomaan vahingossa, koska kerrankin jätin asettamatta tavoitteita ja annoin vaan olla. En miettinyt mitä pitää ehtiä tehdä tai missä pitää käydä. En ostanut festarilippuja, en suunnitellut roadtrippejä ja kesän bucket listkin jäi tekemättä.

Vaikka keli ei ole ollut se kaikista lämpimin, eikä ole ollut kuin muutama hellepäivä, olen ollut äärettömän tyytyväinen. Kaikkeen.

Tähän mennessä olen...

...viettänyt viikon Kreetalla ihanan Millan kanssa.

...tanssinut aamuun asti ja laulanut karaokea mitä parhaimmassa seurassa. Tähän kesään on mahtunut monta sairaan hauskaa hetkeä, jotka eivät varmastikaan unohdu.

...hypännyt benjin! Suomen korkein benji oli ehdottomasti yksi elämäni siisteimmistä kokemuksista. Taidan olla hullu, mutta haluan hypätä uudestaan, ehkä jopa tämän kesän aikana...

...matkustanut Espanjaan.

...saanut uuden työpaikan!

...tavannut monta upeaa tyyppiä.

...muuttanut upeaan asuntoon.

...viettänyt tupareita mahtavalla porukalla.

Ja ensi viikolla voin lisätä tähän myös ...täyttänyt 24!

hat

Phone case: Ideal of Sweden